Cabernet Sauvignonia viljellään ympäri maailmaa. Se on tuttu jokaisesta ravintolasta. Cabernet Sauvignon on kuitenkin kaikkea muuta kuin tylsä bulkkirypäle.
Heikki Remeksen viinikoulussa osa 6 / 16: Cabernet Sauvignon – punainen valtias
Cabernet Sauvignon – rypäleiden valtias on tiukka kumppani
Cabernet Sauvignon punaviiniä lasiin kaadettaessa voi sen värissä nähdä syvää purppuraista ylhäisyyttä ja aistia tuoksussa selvää mustaherukkaista aromikkuutta sekä maistaa puserrettua tiukkuutta. Harrastajalle rypäle ei ole helppo, varsinkaan ensimmäiseksi tuttavuudeksi.
Cabernet Sauvignon on luonnollinen risteytys kahden bordeauxlaisen rypäleen välillä, nimittäin Cabernet Francin ja Sauvignon Blancin. Rypäleenä Cab (Cabernet Sauvignon) on pieni, tumma ja paksukuorinen. Näillä ominaisuuksilla varustettuna se selviää vaikeissakin olosuhteissa. Lajiketta onkin helppo viljellä kaikkialla, missä auringon lämpö riittää kypsyttämään rypäleet. Riippumatta kasvupaikasta ja -alustan vaihtelevuudesta Cabernet Sauvignon säilyttää sille ominaiset tunnistettavat aromikkaat piirteensä.
Valmistusvaiheessa viini saa runsaasti väriä, makua, happoja sekä tanniineja kuoren ja rypälemehun massasta. Tanniini edesauttaa viinin kestävyyttä ja varastointia.
Cabernet sauvignon’n tuoksussa erottaa selvästi mustaherukan aromit
Samoin voi aistia mausteisia vivahteita, mustetta ja viinin ikääntyessä kahvin, tupakan, nahan sekä setrin tuoksuja. Useimmat cabernet sauvignon -viinit ovat keskitäyteläisiä tai täyteläisiä. Ne vaativat aikaa kypsyäkseen ja pehmetäkseen.
Nuori cabernet -viini maistuu kovalta, ja kuivattaa suuta. Ajan myötä tanniinipitoisuus vähenee ja viini avautuu juotavaksi. Viini kypsyy ja kehittyy pullossakin. Hyvän cabernet sauvignonin voi ostaa ja unohtaa varastoon vuosiksikin. Viinin ikääntyessä sen aggressiiviset maut pehmenevät sekä aromit aukeavat ja kehittyvät. Viinistä löytyy tasapainoisuutta, tyylikkyyttä, maun syvyyttä sekä kypsän viinin tuoksua – bouquet’a.
Cabernet Sauvignon on todellinen maailmanmatkaaja
Helpon viljeltävyytensä ja laatuominaisuuksiensa ansiosta Cabernet Sauvignon on valloittanut koko viininviljelymaailman. Se on nimekkäin ja laajimmalle levinnyt punainen rypäle. Ranskan Bordeaux, suurten punaviinien alue, on Cabernet Sauvignon kotikenttä. Siellä se on luontainen ja oleellinen osa alueen punaviineissä, jotka tehdään pääosin Cabernet Sauvignon’n, Merlot’n sekä Cabernet Franc’n sekoituksina. Bordeaux’n kuuluisimmat ja haastavimmat viinit tulevat Medoc’n alueelta.
Miguel Torres oli ensimmäisiä katalonialaisia viinintekijöitä, jotka 1960-luvun puolivälissä istuttivat perinteisten espanjalaisten rypäleiden rinnalle ulkomaisia rypälelajikkeita, kuten Cabernet Sauvignon, Cabernet Franc ja Chardonnay. Mas La Plana -viinitilalla tuotettiin ensimmäiset viinit vierasperäisistä lajikkeista vuonna 1970, ja vuosikymmenen lopulla tilan Gran Coronas Black Label nousi maailman maineeseen voittamalla viiniolympialaiset Pariisissa. Voitto vankisti Cabernet Sauvignon asemaa maailman johtavan punaisena rypäleenä, jota tänä päivänä edustaa tyylikkäimmillään Torresin Mas la Plana.
Lämpimimmillä alueilla kuten Australiassa, Amerikassa ja Etelä-Afrikassa rypäleestä saadaan hedelmäisempiä ja täyteläisempiä viinejä. Oman merkittävän panoksensa Cabernet Sauvignon antaa sekoiteviineihin. Niissä sen voimakkuus ja hedelmäisyys muodostavat rungon, selkärangan, jota muiden rypäleiden parhaat ominaisuudet mm. mausteisuus ja pehmeys, oivallisesti täydentävät.
Chilessä Cabernet Sauvignon -rypäleen osuus on lähes puolet punaviinien kokonaistuotannosta. Alta Helenan punaviineissä voi aistia miten cabernet sauvignon viinin olemus vaihtelee eri viinilaaksojen ja kasvupaikkojen mukaan, säilyttäen kuitenkin rypäleen selvän tunnistettavuuden.
Cabernet Sauvignon rakastaa voimakkaita liharuokia
Ruokaan yhdistettynä cabernet sauvignon -viinien voimakkuus ja tanniinisuus helposti ottavat yliotteen ja jyräävät muut maut alleen. Parhaat makukumppanit löytyvät voimakkaiden liharuokien sekä mausteisten, kermaisten kastikkeiden puolelta.
Perinteinen yhdistelmä rakentuu punertavasta, puolikypsästä pihvistä tai paistista ja täyteläisen tanniinisesta viinistä. Myös lammas- ja riistaruoat antavat tasapainoisen vastuksen mausteiselle Cabernet Sauvignolle. Kun etsitään voimakkaille punaviineille sopivia juustoja, niin pöytään kannattaa asettaa kovia, suolaisia ja keskivoimakkaita juustoja, kuten emmental, gouda, gryere, manchego tai Parmigiano Reggiano.
Viinilasillinen:
Hob Nob Cabernet Sauvignon. Ranska, Pay’s d’Oc 2010.
Alko nro 489407. Hinta 9,20.
Punainen, kypsän kirsikkainen tuoksu ja keskitäyteläinen, tanniininen, mausteinen sekä vaniljainen maku.
Torres Mas La Plana. Espanja, Penedes 2008.
Cabernet Sauvignon. Alko nro 449237. Hinta 44,90.
Tummanpunainen, luumuinen tuoksu ja erittäin täyteläinen, herukkainen, mausteinen sekä nahkainen maku.
Nugan Estate Coonawarra Cabernet Sauvignon. Australia, S-E-A 2007.
Alko nro 413197. Hinta 19,99
Punainen, mustaherukkainen tuoksu ja erittäin täyteläinen, lempeän tanniininen, yrttinen ja tamminen maku.
KWV Cabernet Sauvignon. Etelä-Afrikka, Western Cape 2010.
Alko nro 5436. Hinta 9,99
Punainen, kirsikkainen tuoksu ja keskitäyteläinen, tanniininen, savuinen, hapokas sekä mausteinen maku.
Santa Helena Selección Gran Reserva Cabernet Sauvignon. Chile, 2010.
Alko nro 4992. Hinta 9,99.
Punainen, marjainen tuoksu ja täyteläinen, keskitanniininen, mausteinen sekä kevyen vaniljainen maku.
Teksti: Heikki Remes
Kuvat: Eeva ja Heikki Remes
Rypälekuva: Mikko Niemi
www.viinimies.com
Last Updated on 30 huhtikuun, 2022 by Flavorado
