Lihansyönnin vähentäminen ei tarkoita kasvissyöjäksi siirtymistä. Riittää, kun mietitään viikottaista ruokalistaa hiukan uudelta kantilta ja lihan määrä vähenee ruokavaliossa kuin itsestään. Se ei ole edes vaikeaa, kun tietää mistä aloittaa. Mutta paljonko lihaa saisi syödä ja miksi sitä pitäisi vähentää?

Jauhelihakansan vaellus

Suomalaiset ovat tunnetusti jauhelihakansaa. Meillä parhaimmat ruhon osat on lyöty kylmästi myllyyn ja siitä pannulle. Ei ole oikein opittu tekemään muuta. Ruoassa jauheliha on lähes aina täyte, ei mauste.
Jauhelihaa syödään Suomessa 37 miljoonaa kiloa, joka on paljon 130 miljoonan lihakilon kokonaismäärästä. Syitä jauhelihan suosioon löytyy montakin:

• Se on halpaa. Kuluttajatutkimusten mukaan hinta on edelleen keskeisimpiä kriteereitä marketissa.
• Se on nopeaa. Jostain käsittämättömästä syystä Suomessa täytyy olla illallinen pöydässä klo 17:00. Töiden jälkeen ei ehditä lihapatoja haudutella – joten jauheliha.
• Se on myös läpikypsää. Punaiseksi ja mehukkaaksi jäävä liha on puistatus vielä yllättävän monelle suomalaiselle.

Liian moni onkin mukavuusalueellaan jauhelihahyllyn edessä. Jauheliha on helppoa, mutta siitä tulee usein runsaslihaista ruokaa.

Riko siis kaava ja unohda jauheliha. Kokeile jotain uutta. Sunnuntaipaistin luista keitettyyn liemeen saa tehtyä upean pho-keiton viikolla. Vähemmällä lihalla pärjää, kun käyttää ruhon osio, jotka maistuvat jollekin. Eli käyttää lihaa lähinnä mausteena.

Tuliko pihvinne punaisena, kypsänä vai mätänä?

Globaalien lihakorporaatioiden kyvykkyys priimaan tai edes välttävään laatuun, on kyseenalainen. Tästä on todisteena lukuisat käryt, tuoreimpana mielessä tietenkin brasilialaisen mädän lihan kauppaaminen. Halpuus houkuttaa marketin hyllyllä, mutta kannattaa miettiä missä oloissa eläin on kasvanut, mitä se on syönyt, missä oloissa teurastajat ja pakkaajat tekevät työnsä, missä oloissa tuote kuljetetaan? On syy, miksi joku tuote on halpa.

Suomalaista lihaa pidetään maailman puhtaimpana. Vakaan yhteiskuntajärjestyksen ansiosta myös lihateollisuuden kontrollointi pääsääntöisesti toimii. Tehtaan pomo tai tilan isäntä ei uskalla työntää tarkastajalle tukkua seteleitä taskuun. Esimerkiksi broilerifarmit ovat siisteydensä johdosta tautivapaita, joten linnuille ei tarvitse syöttää antibiootteja, toisin kuin Keski-Euroopassa ja muualla maailmassa. Meillä on tilaa sen verran, ettei stressaantuneet, kylki kyljessä elävät siat syö toistensa saparoita.

Yksi hyvä syy vähentää lihansyöntiä on se, että voi ostaa laadukkaampaa tuotetta. Vähemmän, mutta parempaa tyyliin; ”muista pyhittää lihapäiväsi”. Suosi ennen kaikkea suomalaista. Ja jos lompakko kestää, osta luomulihaa. Hyvä tapa on ostaa liha suoraan pientilalta pakkaseen. Silloin tiedät mitä syöt.

Lihansyönnin vähentäminen on ympäristöteko

Ilmastonmuutos on osaltaan myös lihateollisuuden aikaansaamaa. Eläintuotteiden tuotanto aiheuttaa kasvihuonekaasuja, jotka lämmittävät ilmastoa. Lihatuotanto kuluttaa myös suuret määrät puhdasta vettä, josta alkaa monissa maissa olemaan todellinen pula. Vaihtoehtoiseksi proteiinilähteeksi kaavaillaan ympäristöystävällisempiä hyönteisiä – sirkkoja muun muassa. Ettei kuitenkaan tähän asti tarvitse mennä, tämä jos joku, on hyvä syy vähentää lihansyöntiä.

Liha on terveellistä, tiettyyn rajaan asti

Lihassa on paljon proteiineja, aminohappoja, vitamiineja ja rautaa. Näitä elintärkeitä aineksia olisi saatavilla kasvisruoastakin, mutta harva voi mättää esimerkiksi erilaisia leseitä sillä tahdilla, että tarve saadaan tyydytetyksi. Liha on maistuva ja kompakti paketti, osa terveellistä ruokavaliota – tiettyyn rajaan asti.

Liha sisältää tyydyttynyttä rasvaa, joka lisää sydän- ja verisuonitautien riskiä. Punaisen lihan syönti on linkitetty syöpään, erityisesti paksusuolen syöpäriski kasvaa lihaa reilusti mättävillä ihmisillä. Terveysriski johtuu osaksi myös lihan kypsennystavoista. Kuumassa kypsennyksessä ja savussa syntyy PAH-yhdisteitä. Tästä syystä EU onkin sotajalalla savustamista vastaan. On siis selvää, että liiallisella lihansyönnillä on haitallisia terveysvaikutuksia, joten miksi ei vähentäisi ja eläisi terveempänä?

Paljonko on paljon?

Suo­si­tusten mukaan 500 g kyp­sää pu­nais­ta li­haa ja li­ha­val­mis­tei­ta vii­kos­sa riittää. Siis mukaan lukien makkarat, leikkeleet ja se jauheliha. Puolikiloa? Viikossa? Jokainen voi omalla kohdallaan miettiä miten tämä toteutuu tällä hetkellä? Keskimäärin suomalaiset syövät 525g lihaa viikossa, eli ollaan vain hiukan yli raja-arvon. Mutta varaa vähentämiseen on ja se on yllättävän helppoa.

Maailman köyhimmät keittiöt opettavat

Italialainen La Cucina povera eli köyhä keittiö on erinomainen esimerkki siitä, miten tehdään maistuvaa vähästä. Liha on tyypillisesti ruoassa vain mausteena. Hyvä itsetehty pasta ei kaipaa paljoakaan pekonia ja oliiviöljyä, ollakseen täydellinen. Välimeren keittiö on muutenkin melko vähälihaista, joten siitä kannattaa ammentaa kaikki opit.

Ruokaviikkoon saa myös mahtua se paljon porua herättänyt kasvispäivä, tai jopa useampi. Sillä saa pienennettyä lihan kulutuksen viikkokeskiarvoa mukavasti. Intialaiset tekevät maailman parasta kasvisruokaa. Siinä ei lihaa kaivata missään kohtaa.

Itse asiassa, kun mennään meidän kotoiseen perinnekeittiöön, huomataan, ettei siinäkään turhan paljon lihalla mässäilty. Vähälihaisia keittoja. Pottua ja kastiketta. Silakkaa ja pottua – siinä se.

Kokosimme seuraavaan listaan Reseptitaivaasta löytyvät reseptit, joiden avulla saat vähennettyä lihansyöntiä tinkimättä hyvästä mausta.

Vähälihaiset reseptit

Last Updated on 5 huhtikuun, 2024 by Flavorado