Logo, jonka lähes kaikki maailman oluenystävät tunnistavat. Useimmat ovat myös maistaneet tämän eeppisen, kolmen sormen levyisenä vaahtoavan vaalean lagerin, jonka aromimaailman parhaat Saaz-humalat painavat mieleen. Pilsner Urquell tehdään edelleen samalla reseptillä ja samassa paikassa Tsekin Plzeňissä, kuin sen ensimmäinen tynnyrillinen. Mutta jotain on varmaan täytynyt muuttuakin matkalla? Käydään katsomassa kaikkein pyhimmässä, Plzeňský Prazdroj -panimolla.
Maailman ensimmäinen Pilsner
Kuningas Wenceslas II myönsi Plzeňin kaupungille luvat tehdä ja myydä olutta 1200-luvun puolivälissä. Satojen vuosien saatossa Plzeňin maine olutkaupunkina kasvoi, kunnes vuonna 1838 homma tyssäsi seinään. Kaupungin asukkaat valittivat oluen laadusta ja 36 tynnyrillistä olutta jouduttiin kaatamaan torille kaupungintalon edessä. Oli tehtävä jotain.
Kaupungin 250 armoitettua oluentekijää yhdistivät voimansa ja perustivat yhdessä uuden panimon, johon panimomestariksi palkattiin baijerilainen Josef Groll. Hänen johdollaan maailman ensimmäinen kristallinkirkas vaalea lager-olut näki päivänvalon lokakuussa 1842. Sensaatio oli järisyttävän suuri maailmassa, jossa oli lähinnä vain tummempia pintahiivaoluita. Uusi oluttyyli vyöryi Euroopasta janoisten tuoppeihin ympäri maailman. Sitä tultiin ihmettelemään ja opiskelemaan Meksikosta sekä Japanista asti. Uusi olut myös sinetöi Plzeňin aseman ikuisesti olutmaailman muistiin. Oluttyyli Pilsner on nimetty Plzeňin (englanniksi Pilsen) kaupungin mukaan.
Urkin maailman valloitus
Tänä päivänä Prahan keskustassa sijaitsevasta vanhastakaupungista ei löydy montaa baaria, jossa ei kilisteltäisi tuttua vihreä-valko-punaista brändiä. Tsekkiläiset tunnetusti rakastavat olutta. Sitä hörpitään 143 litraa vuodessa per pää, vauvasta vaariin laskettuna, joka on kirkkaasti eniten koko maailmassa. Saksalaisetkin juovat “vain” 104 litraa (Suomessa 77 litraa). Kotimaan kulutuksesta Plzeňský Prazdroj -konserni on onnistunut kahmimaan lähes puolet, eli pystyvästä ison talon markkinoinnista on kyse. Pilsner Urquellia, eli tuttavallisemmin “Urkkia” viedään 70 maahan ympäri pallon.
Onko iso panimo aina sama kuin huono?
Ei. Pilsner Urquell todistaa väitteen perättömäksi. On itseasiassa hyvinkin mielenkiintoista, miten panimoalan megakorporaatio SABmilleriin kuuluva globaali olutbrändi on voinut säilyttää uskollisuutensa juurilleen näinkin hyvin. Pilsner Urquell tehdään edelleen ilman isoja olutmerkkejä riivaavia koiruuksia.
Näin syntyy Pilsner Urquell
- Plzeňin pehmeää vettä, joka pumpataan 100 metriä syvästä porakaivosta.
- Moravia-ohra tulee lähiseutujen sopimusviljelijöiltä.
- Panimolla oma lattiamallastamo, josta 100% Pilsner Urquellin maltaasta tulee. Maltaiden ulkopuolisia sokerilähteitä ei käytetä. Ei siis tehdä kiljua, vaan olutta.
- Työläs kolmikeittomäskäys (decoction mashing) edelleen käytössä.
- Humala on aikaisin kukkivaa Saazin red-bine variaatiota, läheiseltä Žatecin alueelta.
- Hiivana panimon oma kasvattama ja vaalima alkuperäinen kanta. Käymisaika 12 päivää ja lämpötila 5-7C. Vahvavierretekniikkaan ei sorruta, eli olutta ei jatketa vedellä.
- Olut käy terästankeissa.
- n. 30 päivän lagerointi, eli kypsytys terästankeissa 5-7C lämpötilassa.
- Suodatus, nopea pastoröinti ja pakkaaminen.
Kolmea viimeistä lukuunottamatta kaikki näistä kohdista on ainakin hyvin lähellä sitä mitä se on alunperin ollut. 1842 ei tietenkään ollut rosterisia terästankkeja, vaan olut käytettiin ja lageroitiin tammisammioissa panimon alle rakennetuissa yhdeksän kilometriä pitkissä tunneleissa. Suodatus ja pastoröintitekniikatkin tulivat kuvioon myöhemmin.
Edellämainitut kohdat ovat sellaisia, joissa isot panimot (myös Suomessa) nykyään hyvin usein oikovat. Panimot kutsuvat sitä tasalaatuisuudeksi, tosiasiassa kyseessä on kuitenkin kustannussäästöt. Eli pannaan halvalla.
Suuresta tuotannostaan huolimatta Pilsner Urquell ei tähän lankea. Tuloksena tästä tinkimättömyydestä on varsin erinomainen olut, josta voi syystäkin olla ylpeä – edelleen 170 vuoden jälkeen. Parhaimmillaan se on nautittuna lämpimänä kesäpäivänä, kylmänä ja tuoreena Plzeňiläisellä terassilla.
www.pilsnerurquell.com
Teksti: Janne Suomi
Kuvat: Janne Suomi ja Sami Issakainen
Last Updated on 5 huhtikuun, 2024 by Flavorado
