Kun etsii hyvää valkoviiniä illalliselle, tarttuu Alkon hyllystä varsin usein mukaan Alsacen Riesling. Seuraavassa kurkistus Alsaceen viinialueena sekä testissä Gustave Lorentzin viinejä Ravintola Palacen ruokien kanssa.
Alsace – vaihtelevien olosuhteiden alue
Alsace on Koillis-Ranskassa, Rein-joen länsipuolella sijaitseva viinintuotantoalue, joka tuottaa pääasiassa valkoviinejä. Viinit voivat olla kuivia tai makeita. Alueen tärkeimmät rypäleet ovat Riesling, Pinot Gris, Gewuztraminer ja Muscat. Alsacen viinien etiketeissä on kerrottu yleensä rypälelajike, josta viini on valmistettu. Ehkä tässä ranskalaisittain poikkeuksellisessa kuluttajaystävällisyydessä on yksi syy siihen, että Alsacen viinit ovat Suomessa suuressa suosiossa.
Alsacen viinitarhat sijaitsevat pitkällä, mutta itä-länsisuunnassa hyvin kapealla vyöhykkeellä Vogeesien kukkulajonon rinteillä. Huolimatta pohjoisesta sijainnistaan, on Alsacen alue varsin lämmin ja vähäsateinen kukkulajonon suojaavan vaikutuksen ansiosta. Alsacessa maaperä ja ilmasto-olosuhteet voivat poiketa merkittävästi pienelläkin alueella. Tämä aiheuttaa viinien tyyliin ja laatuun huomattavaa vaihtelua.
Ranskassa sääolosuhteiden vaihtelu vuosien välillä on merkittävää. Myös Alsacen vuosikertojen kanssa saa olla tarkkana. Saman tarhan viinit voivat poiketa huomattavasti toisistaan vuosikertojen välillä.
Bergheimin kirkon takana Vogeesien kukkulat kohoavat satojen metrien korkeuteen. Viinitarhat sijaitsevat alarinteillä 180-360 metrin korkeudessa.
Kuten useilla arvostetuilla Ranskan viinintuotantoalueilla myös Alsacella on myös oma laatujärjestelmänsä. Grand Cru –merkittyjen viinien rypäleet ovat peräisin tietyiltä, arvostetuilta viinitarhoilta. Näillä tarhoilla satomääriä rajoitetaan ja rypäleiltä vaaditaan tietyn kypsyysasteen saavuttaminen. Tarkat säännökset määräävät myös, mitä rypälelajikkeita tietyllä Grand Cru –tarhalla saa viljellä.
Kukkulan rinteillä sijaitsevat Altenbergin Grand Cru tarhat tuottavat täyteläisiä ja pitkää kellarikypsyttämistä kestäviä viinejä.
Alsacen jaloin rypäle – Riesling
Muotirypäle Riesling on tärkeä rypäle erityisesti Saksan ja Itävallan viinintuotannossa. Ranskassa Rieslingin viljelyn pääaluetta on Alsace, jonka otollinen ilmasto pystyy kypsyttämään Rieslingin täyteen loistokkuuteensa. Riesling onkin Alsacen arvostetuin rypälelajike. Riesling myös ilmentää hyvin maaperäänsä. Savessa kasvanut Riesling voi olla aromeiltaan hyvin erilainen kuin naapuritarhalla, kalkkikivisessä maaperässä kasvanut Riesling.
Tämä yhdistelmä – Alsacen ilmaston ja maaperän monimuotoisuus, vuosikertojen vaihtelu ja toisaalta Rieslingin herkkyys ympäristölleen tekevät sen, että Alsacesta saadaan keskenään hyvin erilaisia Rieslingejä.
Alsacen viinien keskinäisiä eroja korostaa myös tuottajien vaihteleva suhtautuminen viinien sokeripitoisuuteen. Perinteisesti Alsacen Riesling on tehty täysin kuivaksi mutta nykyisin moni tuottaja on lähtenyt enemmän saksalaiselle linjalle ja jättää viiniinsä jäännössokeria tuomaan pyöreyttä.
Alsacessa Rieslingiä tarjotaan perinteisesti rasvaisten makkaroiden ja hapankaalin seurassa varsinkin talviaikaan. Hapokas Riesling leikkaa hyvin makkaroiden rasvaisuutta ja hapot komppaavat myös hapankaalin happojen kanssa. Toki Alsacelaiset yhdistävät tähtiviiniään myös monenlaisiin muihin ruokiin. Ylipäätään Alsacessa viinit tehdään pitkälti ruokien yhteensopivuutta ajatellen eikä niinkään seurustelujuomiksi.
Monipuolinen ruokaviini
Maistoimme Alsacen Rieslingejä laatuviinituottaja Gustave Lorentzin järjestämässä tastingissa ravintola Palacessa.
Illan aikana Alsacen Rieslingien monipuolisuus ja vaihtelevuus tulivat selkeästi esille. Kuusi Rieslingiä yhdeltä tuottajalta ja suhteellisen pieneltä maantieteelliseltä alueelta olivat selkeästi erilaisia keskenään. Viinit myös sopivat hämmästyttävän hyvin erilaisille ruuille.
Alla olevassa ilmakuvassa on näytetty Bergheimin kylän ympärillä olevia viinitarhoja. Kaksi Grand Cru tilaa Altenberg de Bergheim (keltaisella) ja Kanzlerberg (pinkillä) ovat aivan toistensa kyljessä mutta erilaisen maaperänsä takia niiltä saatavat Rieslingit poikkeavat huomattavasti toisistaan, kuten tastingin yhteydessä selvisi.
Bergheimin pikkukaupungin viereisellä kukkulalla sijaitsevat arvostetut Grand Cru –tarhat.
Lorentz on monen muut tuottajan tavoin siirtynyt pitkälti luomutuotantoon, joka on viinin laadun kannalta positiivinen asia mutta viinitalon edustajan Pascal Schielén mukaan tuo myös ongelmia. Luomutuotanto on kalliimpaa kuin perinteinen viinintuotanto mutta kuluttajat eivät nykyään haluaisi maksaa luomusta lisähintaa. Moni luomutuottaja on joutunut siirtymään takaisin perinteiseen tuotantoon kustannussyistä.
Maistetut viinit ja ruoat:
Riesling Réserve 2012 Magnum
Alkumaljaksi tarjotun Réserve Magnumin herkullisesta tuoksusta löytyy hedelmiä päärynän ja ananaksen muodossa. Melko täyteläinen maku seuraa tuoksua. Lisäksi löytyy omenaa. Viini on melko öljyinen ja yllättävän vähähappoinen Rieslingiksi. Jälkimaussa on mehevää sitruunaa. Vuosikerta 2012 tuotti viineihin vain vähän happoja. Tästä syystä viini sopii hyvin nautittavaksi myös ilman ruokaa vaikka toimii myös monenlaisten ruokien kanssa.
Tämä näyttävä Magnum-pullo löytyy Alkon tilausvalikoimasta hintaan 32€. Lahjaidea!
Evidence Riesling vin biologique 2013
Lorentz on hiljattain siirtynyt luomutuotantoon. Luomuviini Evidencen tuoksusta löytää persikkaa, hunajaa ja lievää vahamaisuutta. Maku on raikas, puhdaspiirteinen ja hapot tulevat kivasti esiin. Maku on aluksi omenan hallitsema mutta muuttuu mineraaliseksi jälkimauksi. Tämä viini on loistovalinta graavatulle ja raa-alle kalalle.
Viinin kanssa nautittu kuhaterriiniä ja tillikreemiä oli hyvä ruokavalinta tälle viinille. Viini pysytteli hienovaraisesti taka-alalla eikä peittänyt kuhan herkkää aromia. Viinin hapokkuus toimi hieman öljyisen kalan ja happamia elementtejä sisältäneen annoksen kanssa. Tätä viiniä ei valitettavasti löydy Alkosta.
Riesling Burg 2010
Lieu dit Burg tulee nimetyltä tarhalta varsin korkealta kukkuloiden rinteiltä. Viileämmät olosuhteet ovat antaneet tälle viinille luonnetta. Tuoksu on raikas, sitruksinen ja aluksi hieman pidättynyt. Maku on yllättävänkin hedelmäinen. Maussa on kypsää sitruunaa ja keltaista omenaa. Hapokkuus on myös sen verran rapsakkaa, että huolimatta 10g/l sokeripitoisuudesta ei makeutta viinissä tunnu lainkaan. Tätäkään viiniä ei löydy Alkon valikoimista.
Riesling Grand Cru Kanzlerberg 2005
Ensimmäinen illan Grand Cru -viineistä tulee Kanzlerbergin Grand Cru-alueelta.
Tuoksussa on kiveä, vahaa ja sitrusta. Maskuliininen ja hyvin hapokas maku on sitruunainen ja mineraalinen. Jälkimaku on pitkä ja jättää suuhun mineraalisen raikkaan vaikutelman.
Pääruuaksi oli tarjolla siikaa rapukastikkeella ja parsaa. Rapukastikkeen voimakas ja täyteläinen maku pärjäsi hyvin voimakkaalle ja hapokkaalle viinille. Viinin aromien puhtaus ja selkeys tuki hyvin kalan herkkiä makuja.
Tätä viiniä saa Alkon tilausvalikoimasta reilun kolmenkympin hintaan. Hinta on oikeutettu, koska näin laadukasta ja vuosia kerryttänyttä viiniä on harvemmin saatavilla.
Riesling Grand Cru Altenberg 2005
Altenbergin Grand Cru –alue on vain parin kivenheiton matkan päässä Kanzlerbergistä. Silti näiden saman vuosikerran viinien erot ovat huomattavat. Viinien tuotantotapa, happo-, sokeri- ja alkoholipitoisuudet ovat hyvin yhteneväiset, joten erot tulevat lähes pelkästään maaperästä, jossa viinit kasvavat. Altenbergin maaperä on kivistä savimaata, joka sisältää runsaasti fossiileja. Kanzlerbergin maaperä taas on savea, johon on sekoittunut kipsiä.
Aromeiltaan tämä viini on feminiinisempi ja monipuolisempi kuin Kanzlerberg. Tuoksussa on kehittyneen Rieslingin petrolia ja kypsennettyä parsaa. Täyteläisessä, hedelmäisessä ja moniulotteisessa maussa on parsaa, mineraaleja ja sitrusta. Hapot ovat tuntuvat mutta ei niin voimakkaat kuin Kanzlerbergissä. Maku on syvä, melko pyöreä ja hyvin pitkä. Tämä viini on todella tyylikäs. Tätä vuosikertaa ei valitettavasti enää löydy markkinoilta Suomesta tai muualtakaan.
Pääruuan voimakkaiden makujen kanssa tämä voimakasarominen viini toimi erinomaisesti.
Vendages Tardives 2005
Hyvin kypsistä, jo osittain jalohomeen kuivattamista rypäleistä puristettu viini tarjottiin jälkiruokamme kumppaniksi. Viinin tuoksusta löytyy kypsää persikkaa ja hunajaa. Hapokkuutta on reippaanlaisesti ja hunajaista makeutta juuri sopivasti. Viinin yleistuntuma onkin yllättävän raikas ja tasapainoinen.
Jälkiruuaksi oli varsin keveä ja hapokas annos, jossa oli jäädykettä, mansikkaa ja raparperia. Ensin epäilytti, onko viini liian makea ja raskas tämäntyyppiselle jälkiruualle mutta viinin raikas hapokkuus ja kohtuullisena pysyvä makeus sopivat erinomaisesti tälle jälkiruualle. Tätä viiniä ei ole toistaiseksi saatavilla Alkosta.
Alsacen Riesling sopii loistavasti kalaruokien kanssa. Ruoka-annoksissa voi olla reilusti happamuutta ja erilaisia, voimakkaitakin aromeja. Johtuen Alsacen Rieslingien suurista keskenäisistä eroista, voi olla etukäteen vaikea sanoa, mikä kaupan hyllyllä olevista viineistä sopii pa rhaiten tietylle raaka-aineelle, mutta yleisesti ottaen nämä viinit taipuvat monenlaisen ruoan kumppaniksi.
www.gustavelorentz.com
Teksti: Antti Lehikoinen
Kuvat: Antti Lehikoinen, Gustave Lorentz
Last Updated on 22 kesäkuun, 2022 by Flavorado
