Sponsoroitu artikkeli.
Teksti ja kuvat: Marjut Langefeld / Weinwelt Langefeld

Etelä-Afrikan viininviljely pähkinänkuoressa:

• hollantilaiset aloittivat viinintuotannon Kapkaupungissa, sillä viini säilyi vettä paremmin heidän pitkillä merimatkoillaan Intiaan
• 1690-luvulla ranskalaisten maahanmuuttajien mukana viininviljely yleistyi
• viinialueet lähellä merta, joka tuo viileää tuulta Antartikselta
• 2,8 % maailman viinin tuotannosta
• suosituimmat rypäleet: Cabernet-Sauvignon, Merlot, Shiraz, Chenin Blanc, Sauvignon Blanc, ja Pinotage
• apartheidin loputtua maailman laajuiset markkinat ja mahdollisuudet vapaaseen toimintaan avautuivat

“Olemme siunattuja, että laaksomme läpi virtaa joki“

Kuulimme tämän lausahduksen usein Weinwelt Langefeldin kiertomatkan aikana Etelä-Afrikassa. Veden antama elinvoima näkyy vehmaana, vihreänä viljelymaana. Joista ja sadevedenkeräysaltaista vesi johdetaan letkuilla kasvien juurille.

Tutustuimme neljään eri viininviljelypiiriin läntisen Kapinmaan alueella: Stellenboschiin, Robertsoniin, Wellingtoniin ja Olifants Riveriin. Tähän aikaan vuodesta siellä alkoi olla jo aikamoista työn tohinaa, sillä siellä on syksy ja täten sadonkorjuuaika on alkamassa.

Liikkeelle lähdemme Stellenboschista. Paikan perusti vuonna 1679 hollantilainen Simon van der Stel, jonka hän ihanasti nimesi itsensä mukaan “(van der) Stel’s Bush”. Ranskalaisten maahanmuuttajien mukana Stellenboschista muodostui Etelä-Afrikan viiniteollisuuden keskus. Hauskaa ajella täällä ja lukea tuolta ajalta vielä peräisin olevia ranskalaisia nimiä, kuten esim. „Lanquedoc“ tai „La Provence“. Viininviljely laajeni nopeasti hedelmäisessä laaksossa. Erikoisesti Stellenboschissa viljelty Cabernet Sauvignon on saanut maailmanlaajuisesti korkean maineen.
Vierailimme tuottajatilallamme Reyneke Wines’lla. Tilaa johtaa nuorekas ja energinen Johann Reyneke Junior.

Perittyään tilan vanhemmiltaan, hän aloitti heti luomutuotannon, päämääränä biodynaaminen tuotanto. Vain harvat viininviljelijät Etelä-Afrikassa ovat uskaltaneet lähteä tälle tielle. Johannin philosofia on, että jokaisen palstan omalaatuisuus säilytetään, jolloin kunnioitetaan sen maaperää ja mikroilmastoa. Viinitarhassa Reyneke ymmärtää sairauksien olevan luonnon epätasapainon merkki. Biodynaamisin menetelmin hän poistaa sen syyn, eikä pelkästään sen oireet. Tuloksena tästä kaikesta ovat voimakkaat, luonteikkaat viinit, joissa on tiiviyttä ja kiinteää rakennetta.

Johannin viinin Cuvée Cornerstonen tuotosta menee osa hänen perustamaan työntekijöiden eläkekassaan. Hän tuumaa, että näin voimme antaa edes pienen osan siitä takaisin, minkä ryöstimme heiltä rotuerottelun aikaan.

Tilalla on oma karjalauma, joka on paikallista rotua. Se pystyy laiduntamaan laitumilla, joilla meidän suomalaisten mittapuun mukaan ei kasva yhtään mitään. Karja on kuitenkin hyvässä kunnossa ja siitä saatua lantaa käytetään arvokkaana kompostina viinipalstoilla. Silloin tällöin tarvitaan myös hyvän Cabernet-Sauvignonin seuraksi kunnon pihvi, joka saadaan omasta takaa…

Jatkamme matkaa Route 62 myöten, joka vie kuvan kauniiseen Robertsoniin. Täällä tapaamme ystävämme Jolenen ja Gerardin Kapkaupungista taas, jotka lomailevat joen rannan leirintäalueella. Illalla grillaamme strutsin pihvejä ja palan painikkeeksi nautimme ihanaa Reyneken luomuviiniä. Seuraavana päivänä kiertelemme laaksoa. Osallistumme tastingeihin, joita on tarjolla viinistä brandyyn ja giniin.

Sitten pakataan laukut ja suuntaamme majestettiisten vuorten yli Wellingtoniin. Täällä viljellään viini- ja pöytärypäleitä, hedelmiä ja siellä on laaja brandy teollisuus. Vierailemme Lazanoun luomuviinitilalla, johon kuuluu vain n. 8 hehtaaria. Vaikka tila on Etelä-Afrikan pienin luomuviinitila, se on silti niittänyt lukuisia kansainvälisiä luomupalkintoja lippulaivaviinillään Syrah-Mouvèdrellä. Perheen omavaraisuus on mahtavaa: yrttitarha, vihanneksia, ankkoja, kanoja, lehmä, viiniä. Ja kaikki luomua – luonnollisesti! Lehmän nimeksi valittiin Lazamuu.Joku saksalainen vieras oli ehdottanut Merkeliä nimeksi.

Tästä lähdemme kohti pohjoista, Olifants River Valley’hen, joka on läntisen kapin pohjoisin viinintuotantoalue. “Olifant” on afrikaansin kielellä “elefantti”. Läheiseltä Namaqualandin autiomaalta hehkuu kuivaa, kuumaa ilmaa. Kun lähestyt Atlanttia, sieltä puhaltaa raikas merituuli. Mutta olet missä tahansa: aurinko paahtaa niskaan suoraan keskitaivaalta. Täällä on hitaasti virtaavan Olifants Riverin vesi kullan arvoista.

Vierailumme kohteena on Stellar Organics. Yrityksen omistaja ja johtaja Willem Rossouw kertoo meille, että hänestä tuli viinituottaja oikeastaan aivan vahingossa. Hänellä oli pöytärypäleiden viljelyä, joka tuhoutui raesateen takia. Näin kävi muillekin rypäleiden tuottajille, ja Willem kutsui kohtalonkaverit luokseen illanviettoon, sillä jaettu suru on helpompi kantaa. Illan aikana he päättivät, että sen sijaan, että vioittuneet rypäleet heitetään pois, he yrittävät valmistaa siitä viiniä. Tämä oli Stellar Organicsin alku.

Nyt yritys tekee yhteistyötä 17 paikallisen farmin kanssa, joilla kullakin on 50 – 200 hehtaaria viiniviljelyä. Stellar Organics on Afrikan suurin luomuviinintuottaja. Luomulaadun lisäksi he panostavat Fair Traidiin (Reilu Kauppa) ja jokaisesta myydystä pullosta virtaa 0,06 € yhdistyksen kassaan. Viimeisin hankinta on Mobile Clinic (mobiili klinikka), jota tilan sosiaalityöntekijä ja Fair Trade vastaava Irene ylpeänä esittelee. Stellar Organics satsaa myös paikallisten koulujen avustamiseen ja ylläpitoon, sillä hyvä koulutus on kaiken a & o.

Matka oli kaiken kaikkiaan erittäin antoisa ja täynnä elämyksiä.
Järjestämme seuraavan Etelä-Afrikan kiertomatkan marraskuussa 2017. Tutustu esitteeseen ja lähde mukaamme!

Täältä löytyy infoa matkoistamme

Teksti ja kuvat: Marjut Langefeld / Weinwelt Langefeld

Last Updated on 4 kesäkuun, 2022 by Flavorado