Rutikuivassa Argentiinan Mendozassa on käytettävä kaikki keinot saadakseen viineille kasteluvettä. Bodega Norton hakeekin apua taivaalta – kastelujärjestelmää ohjataan satelliittien avulla. Hi Techistä ja isosta tuotannosta huolimatta Norton on Argentiinan merkittävimpiä viinitaloja.

Oli 1800-luvun loppu, kun englantilainen insinööri Edmund James Palmer Norton iski silmänsä Mendozan provinssiin rakentaessaan Argentiinan ja Chilen yhdistävää rautatielinjaa. Auringossa kylpevä aavikkokeidas näytti juuri sellaiselle paikalle, jossa hän voisi alkaa toteuttaa haavettaan viininviljelystä. Rautatiet jäivät ja Bodega Norton näki päivänvalon.

Seuraavat vuosikymmenet tehtiin lähinnä pöytäviiniä kotimaahan, kunnes 1989 itävaltalainen liikemies Gernot Langes-Swarovski etsi potentiaalista viinitaloa Argentiinasta, joka voisi tuottaa modernia laatua koko maailmalle. Ei aikaakaan, kun hän löysi Nortonin, osti tilan, uudisti tuotantoa ja aloitti ensimmäisten joukossa Argentiinalaisten viinien viennin ulkomaille.

Maailman pikku hiljaa ihastuessa Argentiinan viineihin vientimarkkina kasvoi rajusti ja Nortonin tuotantokapasiteetti oli koko ajan äärirajoilla 90-luvulla. 1997 talo ratkaisi ongelman kertaheitolla ja osti Lujan de Cuyossa sijaitsevan Finca La Colonian sekä tuhat hehtaaria viljelyksiä – joiden joukossa oli myöhemmin erittäin tärkeiksi osoittautuvia vanhoja Malbec -köynnöksiä.

Bodega Nortonin lopullisena päämääränä ei kuitenkaan ollut tehdä paljon, vaan hyvin. Tästä todisteena ovat 2006 Wine Spectatorin listaus maailman 20 parhaan viinitalon joukkoon sekä 2011 Wine Enthusiast nimesi Bodega Nortonin parhaaksi uuden maailman viinitaloksi. Heti perään sama julkaisu valitsi vuonna 2012 Bodega Nortonin Jorge Riccitellin vuoden viinintekijäksi – hän on ensimmäinen argentiinalainen, jolle nimitys on myönnetty.

Mendoza – keidas keskellä autiomaata

Lentokoneen ikkunasta katsottaessa Mendozan provinssi näyttää lähinnä autiomaalle. Majesteettisten lumihuippuisten vuorien juurella ei näy muuta kuin hiekkaa. Kuinka ihmeessä kukaan voi täällä kasvattaa mitään – varsinkaan viiniä, joka kasvaakseen tarvitsee paljon vettä?

[pullquote]Provinssin koko elämä riippuu Andeilta virtaavasta veden määrästä.[/pullquote]

Lähestyttäessä Mendozan kaupunkia vihreääkin alkaa näkyä. Kaupunki ja sen ympäristö ovat yksi kolmesta vihreästä keitaasta, jotka Andien sulamisvedet kasvattavat keskelle aavikkoa. Pinta-alaltaan puolen Suomen kokoisesta Mendozan maakunnasta vain 3% on viljelykelpoista. Provinssin eteläosassa sadetta saadaan 400mm vuodessa (vrt Helsinki n. 750mm), mutta pohjoisempana vain niukasti enemmän kuin Saharassa. Provinssin koko elämä riippuu Andeilta virtaavasta veden määrästä.

Veden puutteesta ja köyhästä maaperästä on toisaalta myös hyötyä viinintekemisessä. Mitä vähemmän vettä, sitä konsentroituneempia rypäleistä tulee ja sitä intensiivisempiä viinejä. Myöskään kasvitaudit eivät viihdy kuivassa ilmastossa. Nematodit eli pienet sukkulamadot ovat ainoa päänvaiva, mutta nekin vain palstoilla missä on edes hiukan multaa maassa – eli Mendozan maaperästä puhuttaessa kyseessä on erittäin marginaalinen ongelma.

Satelliitit viininkasvatuksen apuna

Norton viljelee ympäri Mendozaa viidellä eri alueella – yhteensä massiivista 1350 hehtaaria La Colonian, Perdrielin, Agrelon, LunLuntan ja Medranon tiluksilla. Palstakorkeudet vaihtelevat 500-1500m välillä. Korkeus vaikuttaa toki vedensaantiin, mutta myös UV-valo muuttuu merkittävästi, mikä vaikuttaa rypäleiden kuoren kehittymiseen, viinin väriin sekä lopulta valmiin tuotteen ikääntymis- ja kehittymiskykyyn.

Mendozan maaperä on melko yksitoikkoinen yhdistelmä päällä olevasta hiesusta tai hiekasta pohjalla olevaan kivikkoon (alluvial soil). Maaperän veden pitävyyden kannalta on oleellista kuinka paljon hienojakoisempaa maata on graniitin päällä. Karkempi maa ei pysty pitämään sitäkään vähää vettä, joka siihen tipoittain saadaan kastelujärjestelmällä jaeltua.

Nortonilla on käytössään maailman kehittyneimpiä kastelujärjestelmiä ja panostus vedensaannin optimointiin on valtava. Jokainen aari ja sen koostumus on tarkkaan tietokonemallinnettu satelliittien avulla ja kosteusprosentteja tarkkaillaan 24/7 periaatteella. Talo on muutaman vuoden aikana oppinut valtavasti ns. Precision Viticulturesta – heidän tutkimus aiheesta on yliopistotasoista. Nortonin pääinsinöörin esitellessä systeemiä erilaisia käppyröitä vilisevällä screenillä syntyy erittäin optimistinen mielikuva – ihminen saa vielä Marsin asutettua!

Bodega Norton viinitasting

Koko Etelä-Amerikka kehittyy huimaa vauhtia kuohuviinien osalta, niin myös Norton. Tästä todisteena Alkostakin saatava Norton Cosecha Especial Extra Brut sekä saman sarjan samppanjamenetelmällä tehty isosisko Cosecha Especial Vintage 2011, joka on hinta-laadultaan uutinen, kunhan se Suomeen asti joskus päätyy.

Palstaviinisarja Lote on mielenkiintoinen katsaus paitsi Mendozan eri terroireihin, myös siihen miten Malbec -köynnösten ikä vaikuttaa viiniin.

Alkossa pitkään listattu Norton Privada on piirun alle 20€ hinnallaan erinomainen ostos ja osoitus tilan sekoiteviinien tekemisen taidosta. Samaa sarjaa oleva malbec vie tosin voiton tästäkin.

Norton Privada Malbec 2012

• 100% Malbec
• käsinkeräys
• Lunlunta ja Agrelon palstoilta, 850 m – 1,100 metrin korkeudelta
• 50-80 -vuotiaita köynnöksiä
• Kypsytys; 16kk uusissa ranskalaisissa tammitynnyreissä
• hinta-arvio euroopassa n.19€

Tumman intensiivinen tuoksu on elegantti. Täyteläisessä viinissä on tumma harmonia, samettinen jälkimaku on pitkä, jopa suklainen, ja sitä ryhdittää hieno tammisuus. Tässä on erinomainen esimerkki siitä, mihin Malbec pystyy kunhan sen annetaan tammikypsyä rauhassa. Mahtava lajikeviini.

Matkakustannuksista ja järjestelyistä vastasi Brandabout.

Lue myös Argentiinan viinitilat -artikkelisarjan muut osat.

www.norton.com.ar

Last Updated on 5 huhtikuun, 2024 by Flavorado