Oletko koskaan kuullut suuresta Eurooppalaisesta viinimaasta nimeltä Slovakia? Tämä artikkelisarja valaisee meille lähes tuntematonta viinimaata, sen historiaa, viinitiloja ja viinintekijöitä. Osa 1/3.

Slovakian viinit -artikkelisarjan osat:

• Slovakian viinit – miellyttävä yllätys
• Slovakian viinit – Pienten Karpaattien helmet
• Slovakian viinit – Nitra ja Etelä-Slovakia

Melko pian maahan saapumisen jälkeen huomaa, että slovakialaiset eivät puhu Itä-Euroopasta, vaan käyttävät sanaa Keski-Eurooppa. Tämä on hyvin ymmärrettävää, kun muistelee maan karheaa historiaa ja kumppaneita sosialismin ajoilta. Sama ajatus juontaa myös Slovakian viineihin.

Ensimmäinen ennakkoluulo joka Slovakian viineistä kannattaa haudata on ajatus, että ne ovat itä-eurooppalaisia. 2000-luvulla Slovakian viinintekemisessä kyse on puhtaasta laadusta, joka voi ylpeänä seistä vaikka heti Itävalta -hyllyn vieressä. Slovakiassa tehdään tänä päivänä upeita kuohuvia samppanjamenetelmällä, modernin tyylin elegantteja valkoviinejä, tyylikkään robusteja punaviinejä sekä maailman parhaimpia roseeviinejä. On hyvä myös muistaa, että historiallinen Tokaji-viini tulee Unkarin lisäksi myös Slovakiasta.

Sosialismista Nomaan

Kauan ennen ajanlaskun alkua pohjoisesta tulleet kelttiläiset istuttivat ensimmäiset viinit Määriin eli nykyisen Tsekin ja Slovakian alueelle. Siitä viljelyä jatkettiin roomalaisten, luostareiden ja monarkkien toimesta tultaen 1800-luvulle, jolloin ensimmäiset merkittävät yksityiset tilat perustettiin.

Toisen maailmansodan jälkeinen sosialismin aika romutti etenkin maataloudessa kaiken. Edelleenkin Slovakiassa voi nähdä suuren tehottomuuden aikaisia palstoja, jotka on istutettu hajanaisesti sinne tänne, neljän metrin köynnösvälillä ja ilman suunnitelmallista leikkausta. Voidaankin todeta, että Slovakian uuden ajan viinintekemisessä kaikki alkoi tapahtua vasta 90-luvun jälkeen, jolloin lainsäädäntö vihdoin järkevöityi ja rahavirrat investointeihin aukesivat menetettyjen vuosikymmenten jälkeen.

Uudistavan työn satokausi alkoi heti milleniumin jälkeen. Kansainvälistä menestystä alkoi sataa viinikilpailuista ympäri Eurooppaa. Atlantin takana Robert Parker siunasi Chateau Bela Rieslingin 94 pisteellä ja tuote merkittiin aikakirjoihin ensimmäisenä koskaan USA:han vietynä slovakialaisena viininä. Hetkeä myöhemmin Strekovin ”oranssiviini” Portta, löysi tiensä useasti maailman parhaaksi ravintolaksi valitun Noman listalle.

Slovakialaisten rypäleiden äiti Dorota Pospíšilová

Slovakiassa viljellään lähes kaikkia tunnetuimpia rypälelajikkeita. Erityisen onnistuneesti muun muassa Rieslingiä (Rizling Rýnsky), Grüner Veltlineriä (Veltlínske zelené), Cabernet Sauvignonia ja Blaufrankischia (Frankovka modrá).

Maan mielenkiintoisin aarre viinintekemisessä paljastuu kuitenkin, kun tutustumme naiseen nimeltä Dorota Pospíšilová. Vuonna 1930 syntynyt ”kasvitieteen Einstein” opiskeli nuorena maataloutta sekä genetiikkaa ja kiinnostui myöhemmin viinilajikkeiden risteytyksestä. Hänen nimiinsä on kirjattu 24 uutta lajiketta, jotka hän on nerokkaasti nimennyt Slovakian jokien mukaan. Mikä olisikaan parempi tapa muistuttaa rypäleiden alkuperästä, vaikka ne leviäisivät poliittisten rajojen ulkopuolelle? Slovakialaisten oli myös helppo poimia uudet pullot kaupanhyllystä – olihan niissä jo paljon tuttua.

Slovakiasta löytyy myös muita rypäleharvinaisuuksia, joita paikalliset viinintekijät innokkaasti testaavat:

Devin = Gewürztraminer + Roter Veltliner -risteytys (Dorota Pospíšilová).
Trooppisia aromeja kantava ja hiukan mausteinen valkoinen rypäle.

Breslava = Gewürztraminer + Santa Maria Alcantara -risteytys (Dorota Pospíšilová).

Palava = Muller-Thurgau + Gewürztraminer -risteytys (Josef Veverka).
Tropiikin aromeja mangosta meloniin. Usein myös mausteisia sävyjä jälkimaussa.

Lipovina = Tokajin sekoitteena käytetty rypäle pystyy myös erinomaisen aromaattisiin kuiviin lajikeviineihin.

Noria = Riesling + Semillon -risteytys (nykyiset DNA -testit tosin viittaavat muuhun).
Eksoottisen hedelmäisiä, jopa banaanin piirteitä.

Andre = Blaufrankisch + Saint-Laurent -risteytys (Dorota Pospíšilová).
Kevyen tyylikkäitä punaviinejä pehmeillä tanniineilla.

Neronet = Saint-Laurent + Modrý Portugal + Alibernet -risteytys (Vilém Kraus).
Aikaisin kypsyvä, mehukas ja tanniininen lajike. Yleensä sekoitteissa, mutta myös lajikeviininä mielenkiintoinen.

Alibernet = Alicante Bouschet + Cabernet sauvignon -risteytys.
Ukrainassa kehitetty ja siellä sekoitteissa käytetty lajike on kotiutunut Slovakiaan täydellisesti. Tuottaa maan mielenkiintoisimpia lajikeviinejä, niin kuivana kuin makeampanakin versiona. Alibernet on niitä harvoja tummia rypäleitä, joiden mehukin on lähes mustaa. Syvän tumma-arominen, mustikkainen lajike, joka etenkin tynnyrikypsennyksessä muuttuu voimalliseksi, mutta parhaimmillaan hyvin elegantiksi viiniksi.

Dunaj = Muškát Bouchet + Oporto + St. Laurent -risteytys (Dorota Pospíšilová).
Läpitunkemattoman tummia viinejä väriltään ja maku tietysti sen mukainen. Täyteläinen ja tanniininen lajike. Pitkällä tammikypsytyksellä mahtipontisia punaviinejä.

Viinien luokituksia sijainnin ja sokeripitoisuuden mukaan

Slovakiassa luokitukset ovat lähinnä teoreettisia, markkinointikäytössä esim. pullojen kyljissä niitä ei juurikaan näe tai ne ovat hyvin pienenä viitteenä. Seuraavat viralliset luokitukset ovat kuitenkin olemassa:

• Wine without geographic indication = pöytäviinit ympäri maata
• Protected Geographical Indication (PGI) = Keskitason luokitus johon mm. Burciak (keskenkäynyt viinimehu) kuuluu.
• Protected Designation of Origin (PDO) = Yleiseurooppalaiseen E-Bacchus -järjestelmään kuuluva luokitus, johon voi päästä vain maan kuudelta pääviinialueelta. PDO:lla on kansallinen synonyymi: Districtus Slovakia Controlatus (DSC tai D.S.C).

Pääluokituksien lisäksi käytössä on saksalaistyyppinen kerättyjen rypäleiden sokeripitoisuuteen perustuva luokitus, joka määrittelee kyseisen viinin tyypin.

• Cabinet = kabinetné
• Late harvest = Neskorý zber
• Grapes selection = Výber z hrozna
• Berry or Raisin selection = bobuľový or hrozienkový výber
• Nobly rotten raisin selection = cibébový výber
• Ice wine = ľadové víno
• Straw wine = slamové víno

Slovakian viinialueet ja ennakoitava kasvukausi

Maailmanhistorian tiimellyksessä Slovakian rajat on piirrelty uudelleen monen monta kertaa, mutta onneksi viini ei välitä politiikan vaan biologian asettamista rajoista. Slovakiassa PDO viinejä viljellään kuudella historiallisella viinialueella, jotka jakautuvat 40 ala-alueeseen ja edelleen 603 kunnalliseen alueeseen.

Slovakia on geologisesti kuin Eurooppa pienoiskoossa. Maasta löytyy jokitasankoa, kukkuloita ja vuorenrinteitä. Maaperät savisesta graniittiin. Vaikka Slovakia on viileytensä vuoksi viininkasvatuksen pohjoisrajalla, sen ilmasto on mannermaiseen tapaan paremmin ennakoitavissa kuin meren lähellä.

”Vinohradnicke oblasti Slovenska”. Licensed under Public Domain via Commons.

Malokarpatská – Pienten karpaattien viinialue
5359 ha Lounais-Slovakiassa, Etelä-rinteitä ja Morova-joen laaksoa, sadetta 600mm, kasvukaudella 3100 tuntia aurinkoa.

Južnoslovenská – Eteläisen Slovakian viinialue
5 345 ha etelässä rajoittuen Unkariin, Slovakian lämpimin alue, lössimaakukkuloita ja lännempänä hiekkaa ja soraa, sadetta 540mmm, kasvukaudella 3350 tuntia aurinkoa.

Nitrianska – Nitran viinialue
3903 ha, jokien ja matalien vuorien värittämä alue, maaperä kaikkea savesta graniittiin, sadetta 570mm, kasvukaudella 3200 tuntia aurinkoa.

Stredoslovenská – Keskinen Slovakian viinialue
2502 ha maan keskellä rajoittuen Unkariin, maaperässä vulkaanista kiveä ja hiesua, sadetta 660mm, kasvukaudella 3100 tuntia aurinkoa.

Východoslovenská – Itäisen Slovakian viinialue
1074 ha hajanainen alue itäisessä Slovakiassa, vulkaanista ja rehevää maaperää, sadetta 680mm, kasvukaudella 3100 tuntia aurinkoa.

Tokajská – Tokajin viinialue
908 ha Unkarin kanssa jaettu Tokajin alue itäisessä Slovakiassa, maaperä vulkaanista kiveä, sadetta 550mm, kasvukaudella 3100 tuntia aurinkoa.

Slovakialaiset ja suomalaiset arvostavat viinissä samaa makumaailmaa

Vientimarkkinan hitaasti auetessa on selvää, että Slovakialaisen kuluttajan viinimaku ohjailee tuotantoa. Slovakialaiset haluavat aina jotain uutta, joten viinintuottajien on tuupattava markkinoille uusia tuotteita kuin liukuhihnalta. Useilla brändeillä onkin runsaudenpula – parhaimmillaan yli sata tuotemerkkiä hankaloittaa markkinointia ja vaikeuttaa ostamista.

Slovakian viinejä kahlatessa kärsivällisyys kuitenkin palkitaan ja todellisia timanttejakin alkaa löytyä. Ei ole mitään oikeaa syytä miksei näitä viinejä voisi löytyä laajemminkin maailmalta – sekä myös meiltä Suomesta. Makumaailmamme tuntuisi olevan aika tavalla samanlainen kuin slovakialaisilla – aromikkuutta ja tyylikästä hedelmäisyyttä arvostetaan kummassakin maassa?

Slovakian viinit -artikkelisarjan osat:

• Slovakian viinit – miellyttävä yllätys
• Slovakian viinit – Pienten Karpaattien helmet
• Slovakian viinit – Nitra ja Etelä-Slovakia

Jos haluat jutun printtioikeudet lehteenne, ota yhteyttä.

Teksti ja kuvat: Janne Suomi

Last Updated on 5 huhtikuun, 2024 by Flavorado